Kurkku kasvaa tehokkaasti Juntin puutarhassa



Piikkiössä kurkku kasvaa tehokkaasti toisessa polvessa. Tai paremminkin turpeessa, mutta kahden polven osaamisen tuloksena joka tapauksessa. Tero Juntti jatkaa pääomistajana isänsä Timo Juntin uraa yhtenä Suomen suurimmista kurkkua tuottavista puutarhoista.

Kymmenen tuhatta neliötä, katonraja lähes seitsemässä metrissä ja valmis tuote ulos kolmessa viikossa: Puutarha Timo Juntti Oy:n tuotantolaitos on varsin vaikuttava sekä mitoiltaan että teholtaan. Vuodessa kurkkua tilan lastauslaiturilta lähtee noin 1,7 miljoonaa kiloa.

– Tehokkuus on parantunut merkittävästi. Uudet innovaatiot ovat mahdollistaneet energiatehokkuuden ja hyötysuhteen kehittämisen aivan uudelle tasolle. Toisaalta potentiaali lisäkehitykseen on edelleen hurja, muun muassa led-valaistuksen ja biokaasutuksen kautta, kertoo toimitusjohtaja Tero Juntti.

Käsityönä tehtävää poimintaa helpotetaan henkilönostimilla, kuvassa Quang Quang Le.

Teknologiaa ja turvetta

Korkea teknologia ja uudet tutkimustulokset ovat yritystoiminnan arkea, kuten myös se, että toimitusjohtajalla on multaa kynsien alla. Tero Juntilla kädet ovat kirjaimellisesti mullassa, kuten myös hänen isällään.

Timo Juntti aloitti puutarhaviljelyn 1960-luvulla, Tero-poika tuli täysipäiväisesti mukaan vuonna 1995.

– Pikkupojasta asti olen toki ollut mukana eri hommissa, ja isän yrityksen jatkaminen oli tavallaan luonnollinen ja selvä valinta. Sukupolvenvaihdosta valmisteltiin pitkään, ja Turun Tilikeskus-Yhtiöiden Pekka Manelius toimi asiantuntija-apuna. Päivämäärä 11.11.2011 on helppo muistaa, ja silloin viimeisteltiin omistussuhteet, Tero Juntti selvittää.

Tänäänkin isä Timo Juntti on lähes jokapäiväinen näky ja voimavara puutarhassa. Tero Juntin aikaa kuluu enemmän toimistossa, mutta multasormi vaikuttaa päivittäin myös tuotannossa. Tero Juntti tuntee toimialansa taimesta talouteen, turpeesta teknologiaan.

– Tuotanto- ja työtehokkuuden nimissä on hyödynnetty uusinta tutkimustietoa sekä teknologiaa. Yhteistyö esimerkiksi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen kanssa jatkuu, kuten myös valaisin- ja energiateknologiaa tuottavien yritysten kanssa, Tero Juntti selvittää.

Sadonkorjuu käsityötä

Uusi teknologia ja sen tuomat mahdollisuudet ovat oleellisia askeleita yrityksen kannalta, mutta näppituntumaa ei kurkunviljelyssä korvaa mikään.

– Poiminta on edelleen täysin käsityötä. Olemme kuitenkin hoitaneet asian niin, että ihmisten työtä on helpotettu teknisillä ratkaisuilla. Nostojen määrä on minimoitu eli keräyskorit kulkevat kiskoilla ja nostot hoitaa pääasiassa kone. Mutta laadunvalvonnassa ja sadonkorjuussa käsi- ja näkötuntumaa ei korvaa mikään, Tero Juntti sanoo.

Valtavassa tuotantotilassa 40 000 taimea kasvaa ohjatusti: valaistus mukautuu taimen koon mukaan, kastelu on tietokoneella ohjattu ja tuotannon tyhjäkäynti on minimoitu väli-istutuksilla. Uusi teknologia ja turpeesta vauhdilla kasvava kurkuntaimi jättävät yhä pienemmän hiilijalanjäljen.

Päästötön tuotanto

– Energiatehokkuus on luonnollisesti oleellinen kysymys. Tavoitteena on tulla omavaraiseksi lämmön ja valon tuotannon suhteen. Lämpö, valo ja hiilidioksidi voidaan tulevaisuudessa toivottavasti järjestää omavaraisesti ja lähes ilman päästöjä. Jo nyt itse viljely ei tuota mitään ulospäin meneviä päästöjä, Tero Juntti huomauttaa.

Kasteluvesi ja ravinteet on tarkkaan annosteltu, ja vesi kiertää tuotannossa ilman päästöjä. Lämpöä ja valoa tarvitaan, kuten myös tuuletusta, mitkä kaikki syövät energiaa. Toisin kuin ehkä luulisi, niin haastavin kasvatusaika on kesä.

– Lämpöä voi kesällä olla liikaa, joten tuotanto-olosuhteet ovat vaikeammin hallittavissa. Tuotanto on käynnissä ympäri vuoden, yötä päivää, joten mitä tarkemmin se on ohjattavissa ja pidettävissä tarkkaan määritetyissä rajoissa, sitä parempi.

Aden Gavranovic pakkauslinjalla.

Kurkun vaikeat käyrät

Kotimainen kurkku on arvostettu ja kysytty vihannes. Ja jatkuvasti vahvistuvat ajatukset, jotka johtavat sekä vihannesten kulutuksen kasvuun että niiden alkuperän arviointiin. Hyviä uutisia siis viljelijälle, jolle EU-direktiivi kurkun tasalaatuisuudesta on itsestäänselvyys: kurkun on oltava suht suora ja oikean värinen kelvatakseen kuluttajan kauppakassiin. Tuottajalle markkinoiden heilahtelu on suurin haaste.

– Hinta heittelehtii rajustikin, mikä tekee tilanteesta haastavan. Kotimaisen tuotannon kysynnän kasvulle on kuitenkin hyviä merkkejä ilmassa, kun esimerkiksi lähiruoka-ajattelu vahvistuu. Kapasiteettia Suomessa riittäisi tuottaa kaikki kurkut kotimaassa, Juntti huomauttaa.

Ja yksi vinkki asiantuntijalta.

– Jääkaappi ei ole paras paikka kurkulle. 12-14 astetta on suositus, eli parempi huoneenlämmössä kuin jääkaapissa.

Toteutus: Sofis Design