Työn teettäminen ulkomaisella yrityksellä

Työvoiman vapaa liikkuminen EU:n sisällä on tuonut myös Suomeen ulkomaista työvoimaa. Kun Suomessa tehtävää työtä teetetään ulkomaisella yrityksellä, on syytä muistaa tietyt pelisäännöt.

Lähdevero

Suomalainen työn teettäjä on velvollinen perimään lähdeveron ulkomaiselle yritykselle maksamastaan työkorvauksesta, kun

• työ tehdään Suomessa ja
• ulkomainen yritys ei kuulu ennakonperintärekisteriin tai
• ulkomainen yritys ei esitä työn teettäjälle 0% lähdeverokorttia.

Lähdeveron voi jättää perimättä silloin, kun ulkomainen yritys esittää selvityksen siitä, ettei sille synny Suomeen kiinteää toimipaikkaa. Tätä ei kuitenkaan sovelleta talonrakennus-, maanrakennus- , vesirakennus- tai muuhun rakennustyöhön, asennus- tai kokoonpanotyöhön, laivanrakennustyöhön, kuljetustyöhön tai siivous-, hoiva- tai hoitotyöhön tai näille aloille vuokrattuun työvoimaan.

Lähdevero työkorvauksesta on 13%, kun työkorvauksen saaja on osakeyhtiöön tai henkilöyhtiöön rinnastuva yritys, ja 35%, kun työkorvauksen saaja on yksityinen liikkeen- tai ammatinharjoittaja. Perityt lähdeverot tilitetään verottajalle ja maksetuista työkorvauksista ja lähdeveroista annetaan verottajalle vuosi-ilmoitus. Lisätietoa asiasta löytyy Verohallinnon julkaisusta 289.10 "Työkorvauksen maksaminen ulkomaiselle yritykselle".

Välttyäkseen lähdeveron perimiseltä, ulkomainen yritys voi hakeutua ennakkoperintärekisteriin tai hakea 0% lähdeverokortin. Ulkomaisille yrityksille löytyy Verohallinnon nettisivuilta menettelyohjeita koskien ennakkoperintärekisteröintiä ja tuloverovelvollisuutta sekä työvoiman vuokraus-tilanteita ja ulkomaisen yrityksen työnantajavelvollisuuksia.

Ulkomaiset vuokratyöntekijät

Kun vuokratyöntekijän työnantajana on ulkomainen yritys, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa ja joka ei ole perustanut tänne tytäryritystä tai muuta yhtiötä, se ei ole velvollinen perimään veroa Suomeen vuokratyöntekijän palkkatulosta. Tämän vuoksi vuokratyöntekijän on itse huolehdittava verojensa maksamisesta täällä ansaitsemastaan palkkatulosta.

Vuoden 2007 alusta voimaantulleen lakimuutoksen perusteella, enintään kuusi kuukautta Suomessa ulkomaisen työnantajan palveluksessa oleskelevien vuokratyöntekijöiden palkkatuloa verotetaan Suomessa, jos työntekijän asuinvaltion kanssa solmittu verosopimus sallii verottamisen.

Seuraavat verosopimukset sallivat vuokratyövoiman verottamisen:

• - Vuodesta 2007: Islanti, Norja, Ruotsi, Tanska, Latvia, Liettua ja Viro
• - Vuodesta 2009: Moldova, Georgia, Valko-Venäjä ja Man-saaret
• - Vuodesta 2010: Guernsey, Bermuda ja Jersey.

Lisäksi vuokratyöstä saatua palkkatuloa verotetaan, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. 

Työn teettäjän velvollisuudet

Suomalaisen työn teettäjän on annettava ilmoitus Verohallinnolle ulkomaisesta yrityksestä, jolta työn teettäjä on vuokrannut Suomessa tehtävään työhön ulkomaista vuokratyövoimaa. Ilmoitus on annettava jokaisesta ulkomaisesta yrityksestä erikseen. Lisäksi työn teettäjän on ilmoitettava lähetetyistä työntekijöistä yksilöinti- ja yhteystiedot. Ilmoitus annetaan silloin, kun verosopimus ei estä Suomea perimästä veroa työntekijän palkasta. Lisäksi ilmoitus on annettava silloin, kun vuokratyöntekijä tulee sellaisesta valtiosta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Ilmoitus on annettava työskentelyn kestosta riippumatta. Työn teettäjänä ilmoitusvelvollisia ovat sekä yritykset että luonnolliset henkilöt. Tiedot tulee toimittaa Verohallinnolle silloin, kun ensimmäinen kyseisen lähettävän yrityksen työntekijä aloittaa työskentelyn työn teettäjällä.

Työn teettäjälle, joka laiminlyö ilmoituksen antamisen tai antaa sen myöhässä, voidaan määrätä enintään 15 000 euron laiminlyöntimaksu. Laiminlyöntimaksua ei määrätä luonnolliselle henkilölle, ellei kyse ole elinkeinotoimintaan taikka maa- tai metsätalouteen liittyvästä tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä. Verotarkastustoimessa rakennusalan valvonta on ollut painopistealueena vuoden 2008 alusta lukien ja valvonta jatkuu ainakin vuoden 2011 loppuun.

Tarkemmat ohjeet löytyvät Verohallinnon julkaisusta "Ulkomaiset vuokratyöntekijät ja Suomen verotus".

Arvonlisävero

Ulkomaalainen elinkeinonharjoittaja on aina arvonlisäverovelvollinen harjoittaessaan toimintaa Suomessa olevasta arvonlisäverotuksen kiinteästä toimipaikasta käsin. Jos ulkomaalaisella ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa tai ulkomaalainen ei ole hakeutunut Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi, ulkomaalaisen Suomessa myymistä tavaroista ja palveluista velvollinen suorittamaan veroa on yleensä ostaja (käännetty verovelvollisuus).

Tilaajavastuulaki

Verotukseen liittyvien velvollisuuksien lisäksi työn teettäjällä on muitakin velvoitteita. Ennen sopimuksen tekemistä työn teettäjällä on velvollisuus selvittää, hoitaako sopimuskumppani lainmukaiset velvoitteensa pyytämällä sopimuspuolelta tilaajavastuulaissa vaaditut asiakirjat.

Lähde: www.vero.fi